Kuljin tutun matkan lounaalle, kulman taakse Töölön Museokadulle. Matkalla ehtii juuri ja juuri polttaa yhden tupakan. Vastaani tuli siististi pukeutunut, noin 60-vuotias nainen. Hän pysähtyi hetkeksi kohdalleni, nosti katseensa savuiseen suuhuni ja sanoi sitten kylmän rauhallisesti: »Hyi saatana» ja jatkoi matkaansa.

Minulla on huono omatunto – olen kaupunkiliberaali. Liberaalin elämäntehtävä on vastustaa pahaa, tai vähintäänkin kantaa huolta kaikesta pahasta, mitä maailmassa on. Ja sitähän riittää: ulkomaalaisvastaisuus, homofobia, monikulttuurisuuden haasteet, yleinen suvaitsemattomuus, keskustapuolue…

Päättynyt vuosi 2009 oli töiden suhteen erikoinen. Kolumni siellä, luento täällä, jossain muutama haastattelu. Aika tuntui kuluvan loputtomaan suunnitteluun. Atena Kustannuksen kanssa olemme puhuneet yhteisöllisyyttä käsittelevästä kirjasta, mutta sen aika ei ole aivan vielä; ensi vuosi näyttää kirjan suhteen lupaavammalta. Yksi suuri suunnitelma toteutui kuitenkin juuri. YLE Radio 1:ssä alkoi 4.1.2010 pyöriä vaatimattomasti omalla nimelläni kulkeva keskusteluohjelma Kalle Haatanen. Kiitos, YLE.

Kirjoitan tänne jatkossakin puheenvuoroja, kolumneja ja päähänpistoja. Luultavasti alan purnata myös enemmän pikkuasioista. Se alentaa julkaisukynnystä, tehostaa ajattelua ja kiusaannuttaa muitakin ihmisiä.