Radiota, jupinaa ja monikanavaisuutta
YLE Radio 1:ssä alkoi 4.1.2010 pyöriä vaatimattomasti omalla nimelläni kulkeva keskusteluohjelma Kalle Haatanen. Kiitos, YLE.
YLE Radio 1:ssä alkoi 4.1.2010 pyöriä vaatimattomasti omalla nimelläni kulkeva keskusteluohjelma Kalle Haatanen. Kiitos, YLE.
Yritän etsiä nopeampaa tapaa pitää blogia elävämpänä – Facebook ja muut kun tuntuvat vievän kaiken nopean kommunikaation tilan.
Tämä on nyt kirjoitettu iPhonella, ja luulen, että tämä näkyy pienenä artikkelina. Toivottavasti.
Jos tämä toimii, sivuille voi kirjoittaa pitkiä, punnittuja esseitä, mutta myös tällaisia lyhyitä katsauksia vaikka raitiovaunusta.
Toiveikkaasti,
Kalle
Facebookin käyttäjämäärä kohosi heinäkuussa yli 500 miljoonan – puoli miljardia käyttäjää. Facebookia voi kritisoida monesta syystä, aina huonosta yksityisyydensuojasta jonninjoutavaan oleskeluun sosiaalisessa mediassa, mutta sen merkitystä kommunikaation ja informaation vaihdossa ei voi enää mitenkään ohittaa olankohautuksella.
Luovuus, innovatiivisuus sekä kyky lapsenomaiseen ajatteluun ja anarkismiin on tavallisesti liitetty taiteilijoihin. Romanttisessa ajattelussa tällaiset luonteenpiirteet yhdistyvät myös hulluuteen ja niihin riskeihin, joita liiallinen seurustelu alitajunnan kanssa tuottaa. Kaikki tietävät Vincent van Goghin ongelmat ja kuuluisan korvanleikkausepisodin. Ihmiset kuitenkin haluavat unohtaa tai eivät yksinkertaisesti tiedä, että menestyäkseen hän opiskeli vuosia taidetta Pariisissa.
Kuljin tutun matkan lounaalle, kulman taakse Töölön Museokadulle. Matkalla ehtii juuri ja juuri polttaa yhden tupakan. Vastaani tuli siististi pukeutunut, noin 60-vuotias nainen. Hän pysähtyi hetkeksi kohdalleni, nosti katseensa savuiseen suuhuni ja sanoi sitten kylmän rauhallisesti: »Hyi saatana» ja jatkoi matkaansa.
Valt. tri Kalle Haatanen kommentoi maailman menoa aina suurellisesta aikalais- diagnoosista pieniin ärsytyksen ja ilon aiheisiin
